Tehtävä 3, Suomalainen koulutusrakenne

29.3.2015


Tehtävä 3

Suomalainen koulutusrakenne


Koulutusjärjestelmässä ammatilliseen koulutukseen kuuluvat ammatillinen peruskoulutus sekä ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus.


Ammatillinen koulutus on tarkoitettu sekä työelämään siirtyville nuorille että työelämässä oleville aikuisille. Aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin kuin nuoret. Heillä on myös mahdollisuus osallistua ammatilliseen lisäkoulutukseen, joka on ammatillisen peruskoulutuksen jälkeistä jatko- ja täydennyskoulutusta.


Ammatillisen koulutuksen yleisenä tavoitteena on kohottaa ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeista, edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Ammatilliset perustutkinnot antavat laajat perusvalmiudet alan tehtäviin ja erikoistuneempaa osaamista jollakin osa-alueella sekä yleisen jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin.


-tutkinnot suunniteltu työelämän tarpeisiin
-koulutusta järjestetään kaikilla koulutusaloilla
-tutkintojen laajuus 120 opintoviikkoa
-tutkintoihin sisältyy vähintään 20 opintoviikkoa työssäoppimista työpaikoilla
-osaaminen osoitetaan ammattiosaamisen näytöillä
-tutkinnot rakentuvat perusopetuksen oppimäärälle
-soveltuvat myös lukion oppimäärän opiskelleille ja ylioppilastutkinnon suorittaneille, jolloin opiskelu on lyhyempi
-aikaisemmin koulutuksen tai työkokemuksen kautta hankittuun osaaminen tunnustetaan osaksi tutkintoa

KOULUTUSMAHDOLLISUUDET ALALLANI:

Sosiaali- ja terveysala on laaja ja koulutus- ja erikoistumismahdollisuuksia on monia.
Sosiaali- ja terveysalalta on mahdollisuuksien ala, josta löytyy runsaasti koulutus- ja suuntautumisvaihtoehtoja. Sosiaali- ja terveysalaa voi opiskella niin yliopistossa, ammattikorkeakouluissa, ammatillisissa oppilaitoksissa kuin kansanopistoissakin.

Sosiaali- ja terveysalan koulutus

Ammatillisissa oppilaitoksissa voi suorittaa muun muassa lähihoitajan ammattiin valmistavan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon.
Ammattikorkeakouluissa voi suorittaa sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon. Ammattikorkeakoulusta voi valmistua esimerkiksi sairaanhoitajan, kätilön, laboratoriohoitajan/ bioanalyytikon, suuhygienistin, fysioterapeutin, toimintaterapeutin, geronomin ja optikon ammatteihin.
Yliopistoissa voi opiskella muun muassa lääkäriksi, terveystieteiden maisteriksi, sosiaalityöntekijäksi, hammaslääkäriksi, puheterapeutiksi tai ravitsemusterapeutiksi. Sosiaalityöntekijät työskentelevät asiantuntijatehtävissä muun muassa sosiaalitoimistoissa, vanhustyössä, lastensuojelussa, päihde-, mielenterveys- ja kriisityössä, kouluissa, terveydenhuollossa, kuntouttavassa työtoiminnassa sekä projekti- ja järjestötehtävissä.

Erikoislääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkinnot ovat yliopistollisia jatkotutkintoja. Opintoja voi jatkaa aina tohtorin tutkintoon saakka.

Aikuiskoulutuksena toteutettavat opinnot on suunniteltu siten, että ne on usein mahdollistaa suorittaa joustavasti myös oman työn ohella. Aikuiskoulutukset toteutetaan yleensä monimuoto-opiskeluna muodostuen lähiopetuspäivien lisäksi ohjatusta etäopiskelusta ja itsenäisestä työskentelystä. Myös täydennyskoulutukset ovat suosittuja hoitoalalla, esimerkiksi lähihoitajan kouluttautuminen sairaanhoitajaksi.
Kansanopistoissa voi suorittaa muun muassa sosiaali- ja terveysalalle ja jatko-opintoihin valmentavaa koulutusta tai nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajan tai liikunnanohjaajan työtehtäviin valmentavaa koulutusta. Kansanopisto-opintojen aikana voi usein suorittaa myös avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun opintoja.

AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖN JA NÄYTTÖTUTKINNON ERO

Ammattiosaamisen näyttö:
On nuorille ja ei ole loppututkinto
Opintokokonaisuuden osasuoritus
Joustava osa koulutusta
Koko koulutusajalle jakautuva
Monimuotoinen
Kouluarvioinnin täydentäjä
Koulutuksen järjestäjä vastaa
Yhdessä työelämän kanssa
Ei vaadi näytön vastaanottajan koulutusta

Näyttötutkinto:
Aikuisille
Loppututkinto
Kertaluontoinen
Koko tutkinto näytöllä
Tutkintotoimikunta vastaa


AMMATTIKOULUTUS SUOMESSA JA NÄYTTÖTUTKINNOT

Keskeiset:

- Ammattikoulutus muodostuu ammatillisista perustutkinnoista ja lisäkoulutuksena suoritettavista ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista. Sekä nuoret että aikuiset voivat opiskella samoihin ammatillisiin perustutkintoihin.

-Sekä ammatillinen peruskoulutus että lisäkoulutus ovat tutkintoon tähtäävää koulutusta.

-Ammatillisesta perustutkinnosta on mahdollista edetä työelämän näyttötutkintoihin sekä jatko-opintoihin ammattikorkeakouluihin ja korkeakouluihin.

-Ensisijaisesti aikuisille tarkoitettuun, näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaan koulutukseen tai ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen ei sovelleta yhteishakua.

-Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu. Se on joustava tutkinnon suorittamistapa, jossa periaatteena on asiakaslähtöisyys.

-Näyttötutkinnoissa ammattitaito osoitetaan työelämässä riippumatta siitä, onko osaaminen kertynyt työkokemuksen, opintojen tai muun toiminnan kautta.

-Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla tutkinnon perusteissa edellytetty ammattitaito aidoissa työelämän tuotanto- ja palvelutilanteissa.

-Jos on jo riittävä ammattitaito voi suorittaa näyttötutkinnon tai sen osan osallistumatta koulutukseen.

Nämä olivat mielestäni tärkeimpiä seikkoja joita ohjaajana voisin tarvita. Osaisin näiden tietojen avulla kertoa hieman ammattikoulutuksen rakenteesta ja siitä ketkä voivat opiskella. Osaisin myös kertoa etenemis mahdollisuuksista. Näyttötutkinnosta pystyisin näillä tiedoilla kertomaan mikä näyttötutkinto on ja miten se suoritetaan ja kenelle se on suunnattu.

Lähteenä: Topias kirja, www.oph.fi, www.theseus.fi